Viikon sairastelujen suoma tauko opiskeluista sai minut miettimään, kuinka paljon olen jäänyt jälkeen ja mitä kaikkea olisi kirittävänä. Kuumeilu oli vienyt voimat, mutta paluu koululle tuntui kuitenkin yllättävän luontevalta. Käytännön työskentelyyn pääseminen heti aamusta oli paras tapa sukeltaa takaisin opiskelujen pariin.
Heti ensimmäiseksi viimeistelin kytkennän, jonka olin edellisellä viikolla aloittanut. Seuraavaksi siirryin uuteen haasteeseen: kytkinjärjestelmä, jossa käytettiin kahta 6-kytkintä ja yhtä 7-kytkintä. Tarkoituksena oli rakentaa kytkentä, jossa valoa voi ohjata mistä tahansa painikkeesta päälle ja pois – käytännössä sama idea, jolla valot toimivat vaikkapa pitkän käytävän molemmissa päissä ja puolivälissä.
Pientä säätöä ja korjauksia
Vaikka kytkentäkaaviot ovat tuttuja, onnistuin silti lukemaan 7-kytkimen takapuolella olevan kaavion väärin ja kytkemään johdot ristiin. Tämä tarkoitti ylimääräistä työvaihetta: purkamista ja uusien liitosten tekemistä. Samalla tuli taas kerran todettua, että huolellinen tarkistus ennen työn aloittamista säästää aikaa. Jos siihen parin wago-liittimen uudelleen kytkentään nyt aikaa tuhottomasti meni, mutta periaatteessa olisi voinut tehdä kerralla oikein.
Kun kytkentä oli valmis, tein käyttöönottomittaukset. Tarkistin asennuksen ensin jännitteettömänä ja sitten jännitteisenä, ja tulokset olivat kohdallaan. Tällä kertaa ei tullut yllätyksiä – kaikki oli odotusten ja määräysten mukaista.
Mitä tästä opittiin?
Vaikka tällainen “johtojen naputtelu ja vääntely pitkin pientä koppia” ilman varsinaista käyttötarkoitusta saattaa välillä tuntua puuduttavalta, jokainen toisto parantaa lopputulosta. Huomasin, että tällä kertaa mutkien tekeminen ja kaapelien reitittäminen sujui taas hieman nopeammin ja siistimmin kuin aiemmin.
Lisäksi palaute työn siisteydestä toi hyvän fiiliksen. Luokan avustaja totesi, että kytkennät ja keskus näyttivät siltä, miltä niiden kuuluukin näyttää. Tässä vaiheessa opinnot ovat vielä harjoittelua, mutta on hyvä tietää, että työn jälki alkaa jo muistuttaa ammattimaista tekemistä.
Yhteenveto: kärsivällisyys palkitaan
Tämä päivä muistutti siitä, että huolellisuus ja siisti työnjälki ovat sähköalalla tärkeitä asioita. Pienikin virhe kaavion lukemisessa voi tarkoittaa ylimääräistä korjaustyötä, mutta jokainen virhe on myös oppimisen paikka. Samalla huomaan, kuinka tärkeää on saada palautetta omasta tekemisestä – kun joku ulkopuolinen sanoo, että työ on tehty hyvin, se vahvistaa tunnetta siitä, että kehitystä tapahtuu jatkuvasti.
Seuraavaksi odotan pääseväni haastavampiin kytkentöihin ja siihen vaiheeseen, jossa tekemisestä tulee entistä sujuvampaa.
Vastaa