Mittaustentti, painonappikytkentä ja keskuksen järjestely – päivän oppeja sähköasennuksista

Tänään koulu alkoi mittaustentillä ja päättyi ryhmäkeskuksen järjestelyyn. Väliin mahtui painonappikytkennän rakentaminen ja kytkentätapojen hiomista. Päivän aikana opin paljon sekä omasta työskentelytavastani, että huolellisuuden merkityksestä sähköasennusten yhteydessä.


Mittaustentti – Käyttöönottomittauksen ohjeistus kollegalle

Aamu alkoi kirjallisella mittaustentillä, jossa tehtävänä oli laatia selkeät ohjeet kollegalle, joka lainaa käyttöönottotesteriä kesämökin sähköjen mittaamista varten. Ohjeessa piti kertoa:

  • Mitä mittauksia tehdään?
  • Mitä mittarin valintakytkimen asentoja käytetään?
  • Miksi kyseinen mittaus tehdään?
  • Mitkä ovat mittauksen sallitut arvot?
  • Muut olennaiset asiat mittauksesta.

Tentti sujui kohdallani erinomaisesti – kaikki olennaiset asiat olivat mukana, ja palautetta saadessani opettaja totesi, että testi meni hyvin. Olin maininnut myös, että vikavirtasuojalla suojatuista ryhmistä ei tarvitse mitata oikosulkuvirtaa, mutta samalla kyseenalaistin tämän käytännön.

Tämä ei kuitenkaan vielä ollut ”lopullinen koe”, vaan jälleen yksi tasotesti, jonka perusteella arvioidaan, mitä vielä pitää opiskella. Tämä lähestymistapa tuntuu välillä turhauttavalta – joskus olisi kiva saada tentti tehtyä kerralla ilman lisätestejä. Toisaalta, ehkä jatkuva arviointi auttaa hahmottamaan asioita paremmin.


Painonappikytkennän rakentaminen

Seuraavaksi siirryin työpisteeseeni ja tein valmiiksi painonappikytkennän, jota olin suunnitellut jo aiemmin. Kytkennässä käytettiin sysäysrelettä, eli laitetta, joka muuttaa tilaansa joka kerta, kun painiketta painetaan.

Kytkentä tehtiin seuraavasti:

  • Keskukselta vedettiin 5 × 1,5 mm² kaapeli jakorasialle.
  • Jakorasiasta haaroitettiin johdot valaisimelle ja painonapeille.
  • Keskukseen asennettiin sysäysrele, joka vaihtaa tilaansa jokaisen painalluksen jälkeen.

Johdotuksessa käytin selkeää logiikkaa:

  • Ruskea johto – aina päällä oleva vaihe, joka menee kytkinten tuloliittimiin.
  • Musta johto – painonapilta sysäysreleen kelalle palaava signaali.
  • Valkoinen johto – releen ohjaama lähtö valaisimelle.
  • Sininen johto – nolla.
  • Kevi (kelta-vihreä) – maadoitus.

Johdinten värijärjestelmä oli itselleni looginen, eikä sekaannuksia syntynyt. Osasta kaapeleista poistin ylimääräisen johtimen, jotta kytkentä olisi selkeämpi. Opettaja huomasi tämän ja kysyi, olinko löytänyt jostain kaksisäikeistä 1,5 mm² kaapelia. Kerroin, että olin yksinkertaisesti vetänyt yhden johdon pois kolmijohtimisesta kaapelista.

Tämä tapa oli opettajan mielestä täysin hyväksyttävä, mutta hän muistutti, että käyttämätön johdin ei saa jäädä katkaistuksi kaapelin sisälle. Jos johtoa ei voi vetää pois, se pitää päättää esimerkiksi B-liittimeen tai X-liittimeen.

Kytkentä tarkistettiin ja hyväksyttiin. Kaikki johdot olivat siististi asennettuja, ja painonappikytkentä toimi juuri niin kuin pitikin.


Keskuksen johdotuksen viimeistely – Siisteys ratkaisee

Iltapäivällä siirryin toiseen koppiin tekemään isompaa keskusta, johon tuotiin 12 kaapelia. Tämän työn tavoitteena oli tehdä mahdollisimman siisti ja looginen keskus.

Aloitin järjestämällä kaapelit paikoilleen ja asentamalla virtakiskot. Keskuksessa tarvittiin kolme kiskoa:

  1. Maadoituskisko
  2. Nollakisko
  3. Vikavirtasuojan jälkeinen nollakisko

Kaapelit järjestelin siististi yläreunasta, mutta päivän lopussa alhaalta tulevat kaapelit vedin kiireessä vähän hutiloiden. Lopputulos ei ollut huono, mutta ei myöskään niin siisti kuin olisin halunnut. Päätin, että maanantaina teen koko keskuksen uudelleen, jotta saan lopputuloksesta täydellisen.


Oman työn arviointi ja palautteen hyödyntäminen

Jaoin keskuksesta kuvan Facebookin sähköasennusryhmään, ja sieltä tuli paljon hyvää ja asiallista palautetta. Ryhmässä huomattiin useita yksityiskohtia, jotka voisi tehdä vieläkin paremmin. Nämä vinkit aion ottaa huomioon, kun uudelleenjärjestelen keskuksen maanantaina.

Keskustelimme päivän aikana myös oikosulkuvirran mittauksesta, ja esitin opettajalle kritiikkiä siitä, että vikavirtasuojattujen ryhmien oikosulkuvirtaa ei tarvitse mitata. Pohdin, voiko tämä johtaa siihen, että johdonsuojakatkaisijan 0,4 sekunnin poiskytkentäaika ei toteudu, jos oikosulkuvirta ei ole riittävä.

Illalla kysyin asiasta myös sähköalan Facebook-ryhmässä ja sain asiantuntevia vastauksia, jotka auttoivat ymmärtämään asian paremmin. Tajusin seuraavana päivänä, että olin osittain väärässä, mutta siitä lisää toisessa kirjoituksessa.


Mitä opin tänään?

  1. Hyvä dokumentointi on tärkeää sähköalalla
    • Mittaustentti osoitti, että selkeiden ohjeiden kirjoittaminen on yhtä tärkeää kuin mittausten suorittaminen itse.
  2. Painonappikytkennän johdotus kannattaa tehdä systemaattisesti
    • Selkeä värijärjestelmä auttaa välttämään virheitä.
    • Käyttämättömät johdot pitää päätellä oikein, eikä niitä saa jättää irtonaisiksi.
  3. Keskuksen johdotuksen siisteys vaikuttaa asennuksen laatuun
    • Kiireessä tehty työ näkyy lopputuloksessa.
    • Jos aikaa on, on parempi jättää työ kesken ja jatkaa seuraavana päivänä, kuin tehdä hutiloiden.
  4. Facebook-ryhmät ja keskustelut ovat arvokas oppimisväline
    • Keskustelut kokeneempien ammattilaisten kanssa auttavat kehittämään omia taitoja.
    • Asiallinen palaute auttaa ymmärtämään, mitä voisi tehdä vielä paremmin.

Yhteenveto: Oppimista, tarkkuutta ja verkostoitumista

Tämä päivä toi paljon uutta tietoa ja kokemusta käytännön sähköasennuksista, mittaustekniikasta ja keskusten johdotuksesta. Sain varmistuksen siitä, että tarkkuus ja huolellisuus ovat avainasemassa, ja että kiireellä ei kannata hosua, vaan tehdä työ kunnolla ja järjestelmällisesti.

Samalla huomasin, kuinka hyödyllistä on kysyä neuvoja ja keskustella muiden sähköalan ammattilaisten kanssa. Hyvä palaute auttaa kehittämään omaa ammattitaitoa ja tekemään seuraavalla kerralla vieläkin parempaa jälkeä.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *