Nykyinen sähköasennusstandardi SFS 6000 suosittaa valokaarivikasuojia (AFDD) tietyissä kohteissa, joissa paloriski on suurentunut.
Olen itse pitkään pohtinut, onko kyseessä ylimitoitettu lisäsuoja vai aidosti tarpeellinen turvavaruste – kunnes päädyin korjaamaan palon aiheuttamia tuhoja taloon, jossa pieneltä vaikuttava kaapelivaurio oli vähällä laajeta tuhoisaksi. Se kokemus muutti omaa suhtautumistani merkittävästi.
Tässä artikkelissa kerron, miksi valokaarivikasuoja on kehitetty, miten se toimii eri tavalla kuin tavalliset johdonsuojat ja vikavirtasuojat, millainen on sen hintahaitari sekä mihin tilanteisiin sitä erityisesti suosittelen.
Miksi valokaarivikasuoja on olemassa?
Sähköalalla on totuttu turvautumaan johdonsuojakatkaisijaan (MCB) ylikuorman ja oikosulkujen varalle sekä vikavirtasuojaan (RCD) suojaamaan ihmisiä maavuodoilta. Ne kattavat valtaosan sähkötapaturmista, mutta valokaariviat jäävät näiden suojien ulottumattomiin, koska:
- Valokaari ei välttämättä aiheuta riittävän suurta virtaa laukaistakseen johdonsuojan.
- Vikavirtasuoja ei toimi, ellei maahan kulje virtaa – valokaaren syntyessä esimerkiksi vaihe–nolla -piirissä tai kahden vaiheen välille, vuotoa maahan tai riittävän suurta virtaa ei välttämättä ole.
Valokaari saattaa kuitenkin kehittyä pienellä, mutta silti pistemäistä kuumuutta riittävästi aiheuttavalla virralla, joka hitaasti hiillostaa ympäristöään. Lopputuloksena voi olla sähköpalo – pahimmillaan täysin piilevä, kunnes liekit roihahtavat seinän tai lattian sisällä.
Oma kokemus: Naula kaapelissa ja salakavalasti kehittynyt palo
Tein jokin aika sitten korjaustöitä talossa, jossa oli syttynyt tulipalo vuosia vanhan naulavirheen takia. Listanaula oli lävistänyt sähkökaapelin remontin yhteydessä, mutta vika ei heti aiheuttanut oikosulkua. Talon lämpötilavaihteluissa ja rakenteiden liikkeissä naula liikahteli sen verran, että eriste johtimisssa oheni entisestään ja alkoi syntyä valokaari. Tämä valokaari kyti kaapelissa pitkään – silti johdonsuoja pysyi täysin hiljaa, koska virta ei noussut tarpeeksi suureksi.
Eräänä päivänä asukkaat havaitsivat savunhajua / savua ja toimivat onneksi ripeästi. Tuli saatiin sammutettua ajoissa, mutta vahingot olivat jo suuria: kattorakenteita purettiin palokunnan toimesta ja vesivahinkoja aiheutui myös sammutustöistä.
Sen seurauksena jouduttiin tekemään monenlaista pintaremonttia.
Ellei asukkaita olisi ollut kotona, vahingot olisivat luultavasti olleet paljon laajemmat.
Jäin pohtimaan, miten valokaarivikasuoja olisi todennäköisesti katkaissut piirin jo varhaisemmassa vaiheessa ja pysäyttänyt tuon vaarallisen kuumenemisen ennen varsinaista paloa.
Mitä valokaarivikasuoja (AFDD) tekee toisin?
Valokaarivikasuojan nerous piilee siinä, että se analysoi virran aaltomuotoja ja tunnistaa epänormaalit, valokaarelle ominaiset sykäykset. Käytännössä laite:
- Erottaa pienet, satunnaiset ”välähdykset” normaalista sähkönkäytön melusta.
- Sulkee virransyötön nopeasti, kun valokaarelle tyypillinen signaali toistuu riittävän monta kertaa (rinnakkaisvalokaari) tai se on riittävän voimakas (sarjavalokaari).
- Toimii yhdessä johdonsuojan ja vikavirtasuojan kanssa – ei korvaa niitä, vaan täydentää suojausstrategiaa.
Näin se katkaisee hitaan, pienen, mutta erittäin kuuman valokaari-ilmiön, joka muuten saattaisi jäädä täysin huomiotta.
Mitä tämä tarkoittaa omakotiasujalle?
- Lisäkustannus
- Yksi valokaarivikasuoja maksaa yleensä 100–300 euroa. Jos talossa suojataan vain jokin riskipiiri (esimerkiksi ulkona kulkevat johdot, lattialämmityskaapelit tai puurunkoiset seinärakenteet), kustannus voi olla muutama sata euroa.
- Joissakin suurissa tai erityiskohteissa saatetaan käyttää AFDD-laitteita lähes kaikkiin piireihin, jolloin summat kasvavat.
- Riskien arviointi
- Paloriski on aina kohdekohtainen. Vanhemmat talot, puurunkoiset rakenteet, pitkät lattialämmityskaapelit tai piilevät asennusvirheet (kuten se naula kaapelissa) nostavat riskiä.
- Ihan kaikkiin uusiin asennuksiin AFDD:ta ei ole pakko laittaa, mutta SFS 6000 -standardin mukaisesti niitä suositellaan erityisen herkillä alueilla.
- Mielenrauhaa
- Vuosia kestänyt piilevä vika kuulostaa dramaattiselta, mutta on yllättävän yleinen. Mekaaniset vauriot, huonot liitokset tai ajan (sekä hiiren) hammas voivat tuoda epävarmuutta sähköasennuksiin.
- Jos haluat pelata varman päälle – etenkin kohteissa, joissa palo olisi katastrofaalista – valokaarivikasuoja tuo lisätason varmistuksen.
Kenelle AFDD erityisesti sopii?
- Puutalot ja hirsirakennukset: Puurakenteet syttyvät helpommin ja voivat palaa piilevästi rakenteiden sisällä.
- Vanhemmat asuinrakennukset: Johtimet ja liitokset saattavat olla osittain kuluneita tai niihin voi vuosien varrella olla tehty remontteja, joiden jäljiltä jää näkymättömiä vaurioita.
- Pitkät tai hankalasti valvottavat kaapeloinnit (lattialämmitykset, ulkotilat).
- Erityisarvokkaat kohteet tai sellaiset, joissa henkilöturvallisuus on keskeistä (hoitolaitokset, museot, vanhat puutaloalueet).
Yhteenveto – arvostukseni tätä suojalaitetta kohtaan on noussut, entä sinulla?
Aikaisemmin saatoin pitää valokaarivikasuojaa lähinnä kuriositeettina. Oma korjauskokemus naulan aiheuttamasta piilevästä valokaaresta muutti käsitykseni. Tuo tapaus osoitti, että valokaari kehittyy täysin huomaamatta, kunnes syttyy palo – ja tavalliset suojalaitteet eivät välttämättä reagoi mihinkään, koska virta ei ole ”oikeanlainen” oikosulku tai maavuoto.
Valokaarivikasuoja on selvästi kalliimpi laite kuin tavallinen johdonsuoja. Kustannus voi kuulostaa isolta, mutta kun vertaa sitä talon korjauslaskuun tulipalon jälkeen, hinta onkin varsin kohtuullinen. Kukaan ei halua olla tilanteessa, jossa palaa rakenteiden sisällä, ja havaintoa tehdään vasta, kun savunhaju kantautuu sisätiloihin.
Jos haluaa elää ilman ylimääräistä huolta piilevistä sähkövioista, tai on käytännössä nähnyt, miten helposti pieni virhe asennusvaiheessa voi aiheuttaa suuren palon, valokaarivikasuoja on erittäin harkinnan arvoinen. Se tuo aitoa turvaa niihin tilanteisiin, joissa vanhat konstit eivät enää riitä – ja jos yksikin suuri onnettomuus estyy, laite on maksanut itsensä takaisin moninkertaisesti.
| Laite | Tarkoitus | Tavallinen laukaisu / toiminta | Suojaako valokaarivioilta? |
|---|---|---|---|
| Johdonsuojakatkaisija (MCB) | Suojata sähköjohtimia ylikuormitukselta ja oikosuluilta. | Laukeaa, kun virta nousee ylikuorman tai täyden oikosulun tasolle (esim. 5–10 x nimellisvirta). | Ei. Pieni valokaarivirta ei nosta virtaa tarpeeksi korkeaksi katkaisua varten. |
| Vikavirtasuoja (RCD) | Suojata ihmisiä sähköiskulta havaitsemalla maavuoto (alle 30 mA tyypillisesti). | Laukeaa, jos virtapiiristä karkaa maahan virtaa (vaihe–maadoitus). Toiminta-aika usein alle 30 ms. | Ei. Jos valokaari on vaihe–nolla-vika, ei synny vuotoa maahan, joten RCD ei havaitse sitä. |
| Valokaarivikasuoja (AFDD) | Havaita ja katkaista pienet, epäsäännölliset valokaaret, jotka voivat aiheuttaa tulipalon. | Tunnistaa valokaarelle tyypillisen virtasignaalin (sarja tai rinnakkais). Katkaisee syötön jopa pienillä virroilla. | Kyllä. AFDD on suunniteltu nimenomaan valokaari-ilmiön tunnistamiseen ja katkaisuun. |
Vastaa