Tiistai alkoi varsin käytännönläheisesti – työkalujen järjestelyllä. Luokan työkalut olivat jälleen päässeet vähän sikin sokin, ja opettaja päätti avustuksellamme laittaa ne takaisin omille paikoilleen. Olin aiemmin luonut työkaluille selkeät paikat vetolaatikostoihin, ja nyt kyse oli lähinnä siitä, että kaikki palautettiin sinne minne kuuluukin. Muut opiskelijat etsivät hetken aikaa työvälineitä ympäri luokkaa, ja kun työkalut alkoivat löytää paikoilleen, siirryin seuraavaan tehtävään.
Kaapelinvetoharjoitus kaapelihyllylle
Opettaja pyysi minut ja toisen opiskelijan tekemään kaapelivetoharjoituksen, jossa vedettiin neljä erilaista kaapelia luokan ympärikiertävälle kaapelihyllylle. Vaikka kaapelien vetäminen itsessään on suoraviivaista hommaa, mukana oli enemmän mietittävää kuin aluksi voisi luulla.
Ensinnäkin kaapelihyllyt olivat jo täynnä vanhoja kaapeleita, mikä toi omat haasteensa. Lisäksi piti huolehtia siitä, että kaapelireitit suunniteltiin järkevästi – esimerkiksi niin, ettei verkkokaapeleita vedetty liian lähelle korkeajännitekaapeleita. Tällaiset asiat eivät ole pelkkää nippelitietoa, vaan ne ovat kriittisiä sähköturvallisuuden ja häiriöiden välttämisen kannalta.
Aiemmassa kaapelivetoharjoituksessa olin vetänyt vain yhden kaapelin, joten tämä harjoitus tarjosi hyvää lisäkokemusta. Lopputulos oli siisti, ja kun harjoitus oli valmis, purimme kaapelit saman tien pois.
Shelly-kytkentä: Älyohjausta kontaktoreilla
Seuraavaksi siirryin tekemään harjoitustyötä, jossa Shelly-ohjain kontrolloi kolmea kontaktoria eri sääntöjen mukaisesti. Ajatuksena oli rakentaa järjestelmä, jossa esimerkiksi omakotitalon sähkölämmitystä voidaan ohjata sähkön hinnan perusteella. Kun sähkön hinta nousee, osa lämmitysryhmistä voidaan kytkeä pois päältä automaattisesti, ja halvemmalla sähköllä ne taas toimivat normaalisti.
Rakensin kytkennän siten, että Shellylle tuli myös kolme painikekytkintä, joilla voidaan manuaalisesti ohjata tiettyjä lämmitysryhmiä päälle. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että jos sähkö on kallista ja lämmitystarve on samaan aikaan suuri, käyttäjä voi pakottaa jonkin lämmitysryhmän päälle tietyksi ajaksi.
Kun opettaja tuli tarkistamaan työn, palaute oli hyvin positiivista: ”Tämähän on mallikelpoinen suoritus.” Olin tehnyt kytkennän siististi ja loogisesti, niin että johdot kulkivat järkevästi eikä niitä tarvinnut arvuutella.
Ainoa huomautus oli se, että yksi sininen johdin olisi pitänyt merkitä vaihejohtimeksi, mikä jäi minulta huomaamatta. Tämä oli pieni mutta tärkeä yksityiskohta. Johtimien oikea merkitseminen on olennainen osa turvallista ja selkeää sähköasennusta, joten jatkossa kiinnitän tähän entistä enemmän huomiota.
Jatkoa seuraa
Työhön kului yhteensä noin kolme tuntia eli käytännössä koko iltapäivä. Seuraavaksi edessä on tämän kytkennän liittäminen sähköverkkoon sekä Shellyn ohjelmointi. Katsotaan, mitä kaikkea saadaan aikaiseksi, kun kytkentä saadaan oikeasti toimintaan!
Vastaa