Päivämäärä: 4.2.2025
Tavoite:
Harjoitella 5-kytkimen eli kruunukytkimen asennusta, jossa yhdellä kaksiosaisella kytkimellä ohjataan kahta valaisinta erikseen. Työhön kuului myös pistorasian lisääminen, ylimääräisten kaapelipätkien hyödyntäminen asennuksessa ja käyttöönottomittaukset, joilla varmistettiin asennuksen turvallisuus ja toimivuus.
Työn eteneminen
1. Kytkennän suunnittelu ja haasteen lisääminen
Tavallisen kruunukytkinkytkennän sijaan halusin lisätä kytkentään haastetta ja harjoitella ylimääräisten kaapelinpätkien hyödyntämistä, eli tehdä kytkennän niillä kaapeleilla joita minulla kopin lattialla sattui olemaan. Samalla lisäsin piiriin pistorasian, jotta sain harjoiteltua eri komponenttien yhdistämistä samaan sähköryhmään.
Kaikki tarvittavat materiaalit olivat valmiina, ja itse kytkennän tekemiseen meni noin 20 minuuttia.
2. Kaapeloinnin toteutus
Kytkennässä käytettiin seuraavaa kaapelointiratkaisua:
- Keskukselta ensimmäiselle valaisimelle: 5 × 2,5 mm² kaapeli.
- Ensimmäiseltä valaisimelta toiselle valaisimelle: 5 × 2,5 mm² kaapeli.
- Toiselta valaisimelta jakorasiaan: 5 × 2,5 mm² kaapeli.
- Jakorasialta kytkimelle: 3 × 1,5 mm² kaapeli (ruskea, musta, harmaa).
3. Johdotuksen logiikka
Johdotuksessa käytin loogista ja alan yleisesti käyttämää värikoodauskäytäntöä, jotta kytkentä olisi helposti ymmärrettävä ja siististi toteutettu:
- Ruskea: Keskukselta tuleva vaihejohto, jossa on aina jännite.
- Musta: Ensimmäisen valaisimen ohjattu vaihe.
- Harmaa: Toisen valaisimen ohjattu vaihe.
- Sininen: Nollajohto pistorasialle ja valaisimille.
- Keltavihreä: Maadoitus.
Tämä värikoodaus auttoi säilyttämään kytkennän selkeänä, eikä minun tarvinnut työskentelyn aikana arpoa, mikä kaapelin johdin kuuluu mihinkin liitäntään. Samaa logiikkaa käytän yleensäkin työskentelyssäni, ja se on sähköalalla yleisesti käytetty tapa.
4. Kytkennän viimeistely ja käyttöönottomittaukset
Kun kaikki kaapelit oli vedetty ja liitetty asianmukaisesti, kytkin koko ryhmän keskukseen vikavirtasuojatun 10A sulakkeen taakse.
Tein käyttöönottomittaukset seuraavassa järjestyksessä:
- Jännitteettömyyden varmistus – tarkistin, ettei piiri ollut kytketty sähköverkkoon ennen mittauksia.
- Suojajohtimen jatkuvuusmittaus – varmisti, että maadoitus on jatkuva koko kytkennän läpi.
- Eristysvastusmittaus – testasin kaapeleiden eristysvastuksen mahdollisten oikosulkujen tai vaurioiden varalta.
- Jännitteisenä testaus – lopullinen käyttöönottomittaus osoitti, että kytkentä toimii odotetusti ja on turvallinen.
Opitut asiat
- Kaapelointiratkaisujen joustavuus ja ylimääräisten kaapelipätkien hyödyntäminen
- Sähköasennuksissa ei aina ole mahdollista käyttää täsmälleen oikean mittaisia tai oikealla määrällä johtimia varustettuja kaapeleita, joten ylimääräisten pätkien hyödyntäminen on hyvä taito.
- Looginen värikoodaus nopeuttaa työskentelyä ja vähentää virheiden riskiä
- Kun noudattaa selkeää värikoodauskäytäntöä, kytkennän hahmottaminen ja tarkistaminen on helppoa myös jälkeenpäin.
- Käyttöönottomittaukset ovat olennainen osa sähkötyötä
- Järjestelmällinen mittaaminen varmistaa, että kytkentä toimii suunnitellusti ja turvallisesti ennen varsinaista käyttöönottoa.
- Suunnitelmallisuus tehostaa työskentelyä
- Ennalta mietitty rakenne ja selkeä toimintamalli nopeuttivat työn etenemistä ja vähensivät tarpeettomia virheitä.
Lopputulos ja yhteenveto
Kruunukytkimen asennus onnistui hyvin, ja käyttöönottomittaukset vahvistivat, että kaikki kytkennät olivat määräysten mukaisia ja turvallisia. Työn tekeminen haastavammin, hyödyntämällä ylimääräisiä kaapelipätkiä ja lisäämällä kytkentään pistorasia, antoi arvokasta kokemusta tilanteista, joissa ei voida käyttää täysin optimaalisia kaapelityyppejä.
Työ osoitti jälleen, kuinka looginen suunnittelu, siisti työnjälki ja huolellinen värikoodaus tekevät sähköasennuksista paitsi turvallisia myös helppolukuisia ja huollettavia tulevaisuudessa. Tämä harjoitus toi lisää varmuutta sähköasennusten toteuttamiseen ja vahvisti omaa rutiinia työskentelytavoissa.